Panttivangista sankariksi
Panttivangista sankariksi -teos kertoo ajanjaksosta noin 2400 vuotta sitten, jolloin Balkanin niemimaan tapahtumat loivat edellytykset Euroopan ja eurooppalaisen kulttuurin syntymiselle ja säilymiselle. Kirjan päähenkilönä on Makedonian kuningas Filippos II, joka lähinnä tunnetaan myös maailmankuulun Aleksanteri Suuren isänä, mutta joka itse asiassa loi edellytykset poikansa maailmanvalloitukselle.
Kirjan tarinassa siirrymme aikaan, jolloin elettiin Antiikin Kreikan alkuvaiheita – samalla myös eurooppalaisen kulttuurin syntyvaihetta. Balkanin niemimaalle oli syntynyt kreikkalaista asutusta – tärkeimpinä Ateena, Sparta ja Theba. Niiden pohjoispuolella asui kreikkalaisten barbaareina pitämät makedonialaiset.
Kreikkalaiset onnistuivat torjumaan Persian valloituspyrkimykset. Tuolta ajalta jäivät historiaan Thermopylain, Marathonin ja Salamiin taistelut. Itsenäisyytensä säilyttäneet kreikkalaispolikset ajautuivat kuitenkin keskinäisiin valtataisteluihin, jolloin Makedonia vaivihkaa vahvisti asemiaan. Peloponnesolaissodissa Kreikan hegemonian vallannut Theba sattui huomaamaan Makedonian uhan ja pysäytti sen aikeet. Valtansa vakuudeksi Theba otti panttivangikseen Makedonian prinssin Filippoksen.
Panttivankina ollessaan Filippos pääsi aikakauden parhaiden sotapäälliköiden oppiin. Hänen isällisinä kasvattajinaan Thebassa olivat Theban Pyhän Joukon kenraalit. Theban Pyhä Joukko oli aikansa maineikkain soturiyksikkö, jonka vahvuuden perustana olivat homoeroottiset taisteluparit. Nuori panttivanki Filippos taisteli Pyhässä Joukossa ja omaksui heidän voitokkaan taktiikkansa. Kun Filippos muutamaa vuotta myöhemmin vapautui panttivankeudesta ja nousi Makedonian kuninkaaksi, hän ryhtyi innokkaasti käyttämään oppimiaan sotataitoja kehittäen niitä entistäkin tehokkaammiksi. Sotataidon ohella Filippos omaksui Thebasta mukaansa myös homoeroottisen sotilaselämän, mikä myöhemmin koitui hänen kohtalokseen.
Sotataidoillaan ja lähes neljännesvuosisadan jatkuneella sotimisella Filippos nosti Makedonian aikakautensa merkittävimmäksi suurvallaksi Euroopassa. Lopulta hän pakotti myös kreikkalaiset liittolaisikseen ja lunasti Makedonialle sijan kehittyvässä kulttuurissa, jonka historiassa tunnemme hellenisminä. Siten Filippos varmisti eurooppalaisen kulttuurin säilymisen ja kehittymisen.
Filippoksen parisuhde-, avio- ja rakkauselämä oli värikästä. Hän oli aviossa seitsemän naisen kanssa. Useimmat avioliitot oli sovittu ja solmittu poliittisten liittojen vahvistukseksi, mutta ainakin viimeisin oli rakkausliitto. Theban panttivankeusajan perintönä Filippoksella oli myös homoeroottisia suhteita. Aviopuolisoiden mustasukkaisuus ja valtataistelu ja miespuolisten rakastajien riidat johtivat Filippoksen salamurhaan (336 eKr), jonka toteutti hänen ex-rakastajansa. Samalla salamurha keskeytti Filippoksen suunnitelman Persian valloittamisesta. Isänsä aikeen toteutti kuitenkin hänen poikansa Aleksanteri Suuri ja teki Makedoniasta maailmanvallan.
Kirjan tarina on osin fiktiivinen, mutta konteksti on historiallisesti faktalähtöinen ja luo puitteet eurooppalaisen kulttuurin syntyvaiheelle. Teos on suunnattu lähinnä lukioikäisille. Kirjan tavoitteena on tukea nuorten lukuharrastusta ja toimia samalla historiakiinnostuksen inspiraationa. Kirjassa on runsas viitteellinen mv-kuvitus.
Isbn 978-952-7077-45-0, ilm. 3/2026, sivuja 92