Maasait
Maasait ovat heimo, joka elää puoliksi Tansaniassa, puoliksi Keniassa. Heitä on arviolta noin 900000. Maasait elävät edelleen pääosin paimentolaisina, jotka kaitsevat karjaansa vapaasti savanneja kierrellen laidunseudulta toiselle. Maasaiden elanto perustuu suurimmaksi osaksi nautoihin, vuohiin ja lampaisiin. Nykyisin myös turismista saadaan tuloja, kun maasait ovat suostuneet ottamaan kyliinsä maksua vastaan safarituristiryhmiä.
Kylissään maasait asuvat suurimmaksi osaksi edelleen perinteisissä pyöreäpohjaisissa savimajoissa, joissa rakennusmateriaalina on käytetty savi-lanta-risuseosta. Keittäminen tapahtuu nuotiolla. Koska puustoa on niukalti, sitä joudutaan keräämään laajalta alalta. Nykyään useat maasailapset käyvät myös koulua, mitä varten he joutuvat asumaan kouluasuntoloissa kaukana kylästään, jonne ei usein ole juurikaan liikenneyhteyksiä.
Aikoinaan maasait asuttivat myös Serengetin aluetta. Siellä on jopa ikivanhoja maasaiden luolamaalauksia. Kun Serengetistä tehtiin kansallispuisto, maasaiden oli siirryttävä pois sen alueelta. Serengetin viereen muodostettiin Ngorongoron suojelualue, jossa maasait saavat edelleen asua ja harjoittaa paimentolaisuutta karjoineen. Vain Ngorongoron kraatteritasanko on kiellettyä aluetta.
Maasaiden puketuminen on värikästä. Pukeutumisen perusvärit ovat punainen ja sininen. Maasaiden tunnetuin seremonia, jota esitetään myös turistiryhmille, on nuorten sotilaiden moranien hyppytanssi. Perinteinen rituaali on myös naudan maitoon sekoitetun veren juominen. Maasait tunnettiin ennen erityisen sotaisana heimona.
Alla: Eräs maasai-kylä Ngorongoron suojelualueella. Seudulla on usita pieniä kyliä / majaryhmiä.
Yllä: Maasai-kylän majoja
Yllä: Maasai-soturien (moranien) hyppytanssi. Maasait ovat pitkäkasvuisia ja perinteisesti tunnettuja soturiheimona. Heidän vaatetuksensa perusvärit ovat punainen ja sininen. Ennen maasait liikkuivat luonnossa ilman jalkineita, mutta nykyisin tyypillinen jalkine on autonrenkaan palasesta kotitekoisesti valmistettu paksu sandaali.