Manyaran kansallispuisto
Manyara(järve)n kansallispuisto on perustettu 1957. Manyaran kansallispuisto sijaitsee Itä-Afrikan hautavajoamassaa, joka on eräs maapallon tunnetuimpia ja merkittävimpiä geologisia muodostelmia. Iso hautavajoama syntyi noin 15 miljoonaa vuotta sitten maankuoren halkeamisen tuloksena. Iso hautavajoama alkaa Lähi-idästä ja sen eteläisempi osa Afrikan mantereella tunnetaan Itä-Afrikan hautavajoamana. Muodostelman syntyperä on tulipeärinen ja niinpä alueella sijaitsee lukuisia sekä sammuneita että toimivia tulivuoria, esimerkiksi Tansanian Kilimanjaro.
Manyaran kansallispuisto on kooltaan vain 325 km2, joten se on todella pieni verrattuna 15000 km2:n suuruiseen Serengetiin. Kansallispuisto sijaitsee Manyara-järven yhteydessä ja järvi kattaakin puiston pinta-alasta noin kaksi kolmasosaa. Kansallispuisto rajautuu toiselta reunalta hautavajoaman jyrkkään rinteeseen, joka kohoaa puiston tasosta 250-600 metriin. Manyaran puiston erikoisuus on pohjavesimetsä. Puisto sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Ngorongoron tulivuoren rinteistä, mutta silti vuoren rinteille satava vesi päätyy maanalaista tuliperäiseen huokoiseen maahan syntynyttä verkostoa myöten Manyaran laaksoon ja kohoaa siellä pintakerrokseen synnyttäen pohjavesimetsän.
Pohjavesimetsän ohella Manyarassa on savannimaisia alueita ja Manyara-järven rantamilla suoalueita. Alueen eläimistö on monipuolinen, mutta erityisen runsas on linnusto. Manyarassa arvioidaan olevan yli 400 lintulajia. Verrattaessa asiaa Suomeen voidaan todeta, että Suomessa pesii säännöllisesti noin 250 lintulajia. Manyarassa elää myös maailman tihein paviaanipopulaaito.
Manyaran pohjavesimetsää
